Kalatalousaluepäivät kokosivat Lapin kalatalousväen Inariin
Inarissa pidetyt Lapin kalatalousaluepäivät toteutettiin marraskuussa 2025 hieman erilaisella sapluunalla kuin mihin on totuttu. Kalatalousaiheiset luennot vedettiin kokonaan läpi jo ensimmäisenä päivänä. Toisena päivänä ohjelmassa oli Saamelaismuseo Siidaan ja Inarin kirkonkylän kalasatamaan tutustuminen.
Kalatalousaluepäivien luento-osuus kietoutui kahden vahvan teeman ympärille. Ensimmäisenä teemana oli kalatalousalue- ja osakaskuntatoiminta. Toinen päivän teemoista oli Pohjois-Lapin erityiskysymykset ja ajankohtaista kyttyrälohesta sekä kalakantojen tila Tenolla ja Inarijärvellä.
Päivien isäntänä toimivat Inarin kalatalousalue ja Tenon kalatalousalue, jotka pääsivät esittelemään toimintaansa ja alueensa erityiskysymyksiä.
Uusi elinvoimakeskus tulee
Lapin Ely-keskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspäällikkö Jermi Tertsunen toi kalatalousaluepäivien osallistujille tiedoksi ajankohtaisia asioita. Tertsunen kertoi tiedoksi, että kalatalouden edistämishankkeita jatketaan ja että kalatalousalueet saavat edelleen tukea käyttö- ja hoitosuunnitelmiensa toteuttamiseen.
Tertsunen kantoi huolta kalankäsittelytaitojen rapautumisesta. Siksi Ely-keskuksessa panostetaan hankkeiden rahoittamisessa kalankäsittelytaitojen edistämistä. Kalatalouspäällikkö toi esille myös huolensa vuoden alussa aloittavasta Lapin elinvoimakeskuksesta, jonka alle myös kalatalouspalvelut sijoittuvat.
”Joudumme varmasti varautumaan valtavaan säästötarpeeseen. Tulee olemaan haastetta kalatalouspalveluiden henkilöstön säilymisessä nykyisellään. Olisi hyvä, että kaikki pitäisivät ääntä meidän puolestamme.”
Tehotietoa kalastuksenvalvonnasta
Lapin kalatalousaluepäivillä käsiteltiin kalastuksenvalvontaa kokonaisuutena. Aihetta tarkasteltiin sekä osakaskunnan valtuutuksen että laillisuusvalvonnan näkökulmasta. Lisäksi käytiin läpi erilaisia käytäntöjä ja kokemuksia: miten valvontaa on toteutettu ja mitä asioita tulee huomioida kalastuksenvalvonnassa. Aiheesta alustuksen oli laatinut Lapin Ely-keskuksen lakimies Elias Rauhala.
Kalastuksenvalvojan tekemät tarkastukset ja päätökset ovat julkisen vallan käyttöä, joten hän on vastuussa lainmukaisesta, tasapuolisesta ja asianmukaisesta toiminnasta. Kalastuksenvalvonnassa toimenpiteiden pitää olla perusteltuja. Ne eivät saa olla liian suuria verrattuna siihen, mitä valvonnalla halutaan saavuttaa, kuinka kiireellinen tilanne on ja mitä muita asioita pitää ottaa huomioon.
Kalastuksenvalvonnan toimialueessa on eroa siinä, toimiiko valvoja osakaskunnan vai kalatalousalueen valtuuttamana. Osakaskunnan valtuuttama kalastuksenvalvoja voi valvoa kalastusta vain sillä alueella, johon hänet on valtuutuksessa valtuutettu eli valtuuttajan omistamalla vesialueella. Kalatalousalueen valtuuttamalla kalastuksenvalvojalla taas on oikeus valvoa kalastusta koko kalatalousalueen alueella.
Yhtä kaikki, Lapin Ely-keskuksen mukaan kalatalousalueella pitää olla selkeästi esitettynä, mitä ja missä valvoo, ja mitä tehdään, jos tulee toimenpiteitä. Valvonnassa ongelmallista voi olla esimerkiksi se, että valvonta-alueella on neljä vesialuetta, joilla on eri säännöt ja osakaskunnilla vielä omat määräykset. Siksi pelisääntöjen tekeminen selväksi valvojalle tekee valvonnasta onnistuneempaa.
Osallistujat kävivät tiivistä keskustelua kalastuksenvalvonnasta, erilaisista tapauksista ja niissä tehdyistä tulkinnoista.
Oma lukunsa on Tenon ja Näätämöjoen valvonnat, joita tehdään yhteistyössä norjalaisten kanssa. Lapin Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koiviston mukaan valvonta on monipuolista.
”Se, mitä valvomme, koskee ensinnäkin Suomen ja Norjan välisiä kalastussopimuksia ja niiden perusteella annettuja kalastussääntöjä, kansallista kalastussääntöä ja poikkeuslupien ehtoja, kuten perinnepyyntiä.”
Rajajokivalvonnan rahoitus tulee MMM:n erityismäärärahojen kautta ja se perustuu valtioiden väliseen sopimukseen.
Koivisto kertoi muun muassa siitä, miten määritellään Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuva kalastusoikeuden haltija. Hän myös kertoi Tenon lupatulojen kehityksestä lohen rauhoituksen aikana.
”Lupatulot romahtivat, kun lohenpyynti kiellettiin. Venekalastuslupaa ja rantakalastuslupaa ei ole myyty, kun lohen pyynti on ollut kielletty. Sen sijaan myynnissä on ollut muiden lajien kalastuslupa.”
Neuvottelut Norjan kanssa ovat olleet haastavia erilaisten näkemysten vuoksi.
”Norjalaisille ei ole sopinut, että matkailija saisi käyttää kyttyrälohen pyynnissä uistinta, edes rajatuilla alueilla. Samaan aikaan sama Norja sulkee poikkipadolla koko joen joka toinen vuosi. Mittakaava asioissa norjalaisten kanssa on varsin outo.”
Kalatalousalueiden KALPA- järjestelmä ja sen uudistukset
Lapin ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Jarmo Tuukkanen esitteli kalatalousalueille tärkeitä asioita KALPA-järjestelmästä (Kalatalousalueiden sähköiset palvelut) ja sen tulevista uudistuksista. Vuonna 2026 järjestelmään on tulossa useita parannuksia.
”Kehityskohteita ovat kiinteistötietojen hyväksymistoimintojen sujuvoittaminen, sopimuksien jatkokehitys ja toimintojen sujuvoittaminen, KTJ – KALPA –tietojen siirtymisen ylläpito ja päivitys ja tekninen ylläpito ja toimintavarmuus.”
Tuukkanen muistutti, että kalatalousalueiden kannattaa hyödyntää Kalpan kokoustoimintoja ja asiakirjojen lisäysmahdollisuutta. Lisäksi hän korosti, että kalatalousalueiden ajantasaisten tietojen ylläpito on tärkeää.
Kalatalousalueen tehtäviin kuuluu viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille. Tähän liittyen Tuukkanen muistutti toimijoita, että Uudet ja muuttuneet kiinteistöt –osion kiinteistötietojen hyväksyminen on tehtävä vähintään vuosittain ennen Omistajatiedot –osion kautta tehtävän uuden kiinteistötietotaulukon muodostamista.
Mitä hyötyä yhdistymisistä on?
Kalatalousneuvoja Harry Härkönen Etelä-Savon Kalatalouskeskuksesta toi esille, mitä vaikutuksia osakaskuntien yhdistämisellä ja aktiivisella osakaskuntatoiminnalla on kalatalousalueen toimintaan. Hän kertoi esimerkin Etelä-Savosta, jossa käytettiin maaseuturahastorahoitteista hanketta osakaskuntien yhdistämisen apuna.
”Hanke hoiti yhdistymisen kokoon juoksemisen ja osakaskunnalle jäi kiinteistötoimitusmaksun hoitaminen. Esimerkiksi Pohjois-Haukiveden osakaskunta muodostui noin 60 osakaskunnasta ja yksityisvedestä. Kun useita osakaskuntia yhdistyy kerralla, tulee vähemmän kiinteistötoimituskuluja per osakaskunta.”
Yhdistymisistä Härkönen kertoi koituvan hyötyjä sekä osakaskunnalle että kalatalousalueelle. Suuremman osakaskunnan toiminta ja talous vahvistuvat. Tiedotustoiminta tehostuu ja lupamyynti nykyaikaistuu. Kalatalousaluetoiminta myös vahvistuu ja vesialueen omistajien alueellinen edustus hallinnossa paranee.
Myös Kalatalouden Keskusliiton lakimies Rasmus Åkerblom toi näkökulmia osakaskuntien yhdistämisasiaan. Ensin hän kuitenkin kertoi, missä vaiheessa on yhteisaluelain uudistaminen. Varsinainen lausunnon kuulemiskierros päättyi elokuun lopulla ja täydentävä lausuntopyyntö yhteisaluelain uudistamisesta oli lausunnolla marraskuun 7. päivään asti.
Åkerblom pitää uudistusta hyvin rajattuna ja tärkeimpänä ehdotuksena siinä on se, että osakaskuntien kokouksiin osallistuminen olisi mahdollista etänä tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Kaikkeen uudistus ei kuitenkaan vastaa.
”Nyt ehdotetut muutokset eivät ratkaise esimerkiksi osakaskunnan osakkaiden tuntemista koskevia kysymyksiä. Ajantasainen lainsäädäntö ei myöskään ratkaise sitä, että toimijoista on iso puute.”
Åkerblom kertoi myös osakaskuntien yhdistämisestä. Siinä huomionarvoista on, että osakaskuntien yhdistäminen edellyttää osakaskuntien kokouksissa tehtyä päätöstä yhdistymisestä ja yhdistymissopimuksen laatimista.
Jos yhdistyminen ei ole mahdollista, vaihtoehtona osakaskunnalla on esimerkiksi tehtävien siirtäminen kalatalousalueelle.
Kalatalousaluepäivillä käsiteltiin myös erityisen etuuden haltijan asemaa osakaskunnan päätöksenteossa.
Kyseessä on kalastusoikeus, joka ei ole riippuvainen vesialueen omistuksesta ja joka perustuu vanhaan maanomistukseen, oikeuden päätökseen tai "ylimuistoiseen nautintoon", jolloin nautinta on ollut yhtäjaksoista ja rajattua vuosisatoja ilman tunnettua alkuperää.
Lapin Ely-keskuksen lakimiehen Elias Rauhalan mukaan sellaisen kiinteistön omistaja, johon kuuluu erityinen kalastusetuus, on erityisen kalastusetuusalueen ja erityisen kalastusetuuspaikan osalta yhteisen vesialueen osakkaiden ohella kalastusoikeuden haltija.
Asiaa lohesta
Kalatalousaluepäivien ensimmäisen päivän päätti Luonnonvarakeskuksen esitelmät. Tutkija Panu Orell kertoi Tenon lohikannoista ja kesän 2025 kyttyrälohitilanteesta.
Orellin mukaan Teno on maailman seuratuin joki, joten sen lohikantojen tilanne ymmärretään hyvin. Tenon pääuoman kaikuluotauksen vuoden 2025 tulokset eivät olleet aivan valmiit marraskuun alussa. Tiedossa sen sijaan oli, että vuonna 2024 nousu- ja kutulohimäärät olivat kaikkien aikojen heikoimmalla kalastuskiellosta huolimatta.
Kaikuluotain ei kerro lajeista paljoakaan, joten seurannan apuna ovat myös kamerat, joilla nähdään, mitä joissa liikkuu. Tutkimuksissa on esimerkiksi huomattu, että lohet selviävät heikosti merivaellukseltaan takaisin jokeen.
Orellin mukaan kyttyrälohikantojen kasvu kääntyi laskuun kesällä 2025. Kyttyrälohia pyydettiin 28 000 kappaletta Tenon padolla ja niitä jäi myös padon alapuolelle.
” Vahvistettuja havaintoja Itämerestä ei vielä ole, mutta kyttyrälohi voi levitä Itämereen laskeviin jokiin. Niitä tavataan jo pienissä määrin Ruotsin länsirannikon joissa.”