Lapin kalatalousaluepäivien julkilausuma – vesiluonnon heikkeneminen on pysäytettävä
LAPIN KALATALOUSALUEPÄIVIEN JULKILAUSUMA
Sodankylä 13.11.2026
Vesilaki on uudistettava turvaamaan vesiluonto ja sen monimuotoisuus
Suomen vesistöt ovat vuosikymmenten aikana monin paikoin tummuneet ja rehevöityneet,
virtavedet liettyneet ja madaltuneet sekä arvokkaat kala- ja rapukannat taantuneet tai hävinneet.
Kehitykseen ovat vaikuttaneet metsien ja soiden ojitukset, muu maankäyttö sekä vesistöjen
rakentaminen ja säännöstely. Lapissa erityisesti kasvava kaivostoiminta lisää vesistöihin
kohdistuvia paineita, joita ilmastonmuutos osaltaan voimistaa.
Vesilain ojitussääntelyn lähtökohdat ovat ajalta, jolloin tavoitteena oli ensisijaisesti maa- ja
metsätalouden edellytysten parantaminen. Myös monet vesistörakentamista ja säännöstelyä
koskevat luvat perustuvat vuosikymmenten takaiseen tietoon ja tavoitteisiin. Nykyinen sääntely ei
kaikilta osin vastaa vesiluonnon suojelun ja luonnon monimuotoisuuden tarpeisiin. EU:n
vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset vesienhoidon tavoitteet ovat monissa vesistöissä edelleen
saavuttamatta.
Omaisuudensuoja ei voi päättyä rantaviivaan
Maanomistajan oikeutta hyödyntää omaisuuttaan perustellaan perustuslain omaisuudensuojalla.
Sama omaisuuden suoja kuuluu vesialueen omistajalle. Vesilaki kuitenkin mahdollistaa tietyin
edellytyksin toisen omistaman vesialueen käyttämisen ja muuttamisen ilman omistajan
suostumusta esimerkiksi ojitusvesien johtamisen toisen vesialueelle ilman lupaa ja sanktiota.
Oikeus hyödyntää omaa maa-aluetta ei saa merkitä oikeutta siirtää toiminnan haittoja ja
kustannuksia alapuolisen vesialueen omistajan kannettaviksi. Vesilain uudistuksessa on
arvioitava myös vesialueen omistajan omaisuudensuojan tosiasiallinen toteutuminen.
Vesilaki on avattava kokonaisuudistukseen
Lapin kalatalousaluepäivät vaatii vesilain laajan kokonaisuudistuksen käynnistämistä.
Uudistuksen lähtökohdaksi on otettava vesiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, vesien tilan
heikkenemisen estäminen, ja jo heikentyneiden vesistöjen tilan parantaminen.
Ojitussääntelyä on uudistettava, vesistöihin kohdistuvat yhteisvaikutukset huomioitava koko
valuma-alueella ja vanhat vesitalousluvat, säännöstelykäytännöt sekä kalatalousvelvoitteet
saatettava vastaamaan nykyisiä ympäristö- ja kalataloustavoitteita. Samalla on vahvistettava
haitan aiheuttajan vastuuta sekä lain valvontaa, viranomaisten toimivaltuuksia sekä tehtävä
rikkomuksien seurauksista selkeästi vaikuttavia.
Vesistöjen kunnostaminen ei riitä, jos lainsäädäntö samalla mahdollistaa uusien haittojen
syntymisen. Vesilain on ensisijaisesti ehkäistävä haittoja, turvattava vesiluonnon elinvoimaisuus ja
varmistettava, että aiheutetuista vahingoista myös vastataan.
Vesilaki on aika tuoda 2020-luvulle.
Lisätiedot:
Sodankylän kalatalousalue
toiminnanjohtaja Jukka Korpivuoma | 040 542 7475 | kalatalousalue@gmail.com