Lapin Kalatalouskeskus piti vuosikokouksen, KKL:n Vesa Karttunen alusti kokousta
Lapin Kalatalouskeskus ry piti vuosikokouksensa syyskuun lopulla. Kokousalustuksen piti Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.
Karttunen käsitteli alustuksessaan, mitä lainsäädännön muutoksia on tullut vuoden 2025 aikana. Tammikuun alussa voimaan astui vapaa-ajankalastajille tiettyjen lajien saalisilmoitusvelvollisuus.
”Tilastot näyttävät, että ilmoitusvelvollisuutta ei ole vielä kovin hyvin sisäistetty. Tällä hetkellä alle 10 prosenttia on tehnyt ilmoitukset niistä lajeista, joista se pitää tehdä.”
Lohen, järvilohen, taimenen, ankeriaan, kyttyrälohen ja tietyiltä osin nieriän ja harjuksen vapaa-ajankalastuksen saalis- ja pyyntitietojen ilmoitukset tulivat pakollisiksi vuoden 2025 alusta. Ilmoitusten avulla kerätään tärkeää tietoa kalakantojen tilasta.
Kalatalouden Keskusliitto on tehnyt valtavasti tiedotustyötä ilmoitusvelvollisuuden tunnetuksi tekemisessä.
Vesa Karttunen otti esille Lapin Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa kalatalousalueiden asioista käyttö- ja hoitosuunnitelmien käsittelyt. KHS:ssa pitää tuoda esille kaupallisen kalastajien lupien hinnat.
”Joitakin käyttö- ja hoitosuunnitelmia on palautunut uudelleen käsittelyyn, koska hallinto-oikeuden mukaan KHS:ssa tulee kalastuslain 14 §:n perustelujen mukaisesti määrittää ja vahvistaa käyvät hinnat, jotka muodostavat perustan korvauksille 13 § mukaisesta luvasta.”
Tämä on Karttusen mukaan asia, jota kalatalousalueiden kannattaa pohtia, kun KHS:a päivitetään.
Karttunen kommentoi myös paljon kenttää puhuttanutta aihetta eli kalatalousalueiden verotarkastuksia. Verottaja on kiinnittänyt huomiota sekä arvonlisäveroon että toiminnanjohtajan työsuhteisiin. Kalatalousalueissa on tehty oikaisuvaatimuksia ja annettu selvityksiä verottajan tekemistä päätöksistä.
”Muutama kielteinen päätös saatu oikaisuvaatimuksiin, ja näissä on edessä valitukset hallinto-oikeuteen”.
Kalatalouden Keskusliitto toteutti vuoden 2024 aikana osakaskuntatoiminnan yhdistämis- ja kehittämishankkeen (VOKE), jonka rahoittivat eduskunta ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeessa selvitettiin osakaskuntien yhdistämistarvetta ja siihen liittyviä hyötyjä ja kustannuksia.
Hanke sai jatkoa vuodeksi 2025. Vesa Karttusen mukaan osakaskuntien yhdistämiselle on nähty käytännön tarvetta, sillä toimijat alkavat loppua ja suuremmilla yksiköillä nähdään olevan paljon etuja.
”Ketään ei pakoteta yhdistymiseen, mutta kehotamme katsomaan peiliin - onko aika tehdä jotain?”
Kaupallinen kalastus yleiskalastusoikeudella on lisääntynyt, eivätkä vesialueen omistajat saa tästä mitään, Karttunen totesi.
”Syksyllä nousee varmasti keskusteluun, onko tällaiseen toimintaan tarpeen puuttua. Se edistää harmaata taloutta.”
Lapin Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa tehtiin henkilövalintoja hallitukseen. Uutena hallituksen jäsenenä aloitti Sinikka Kamula Kemijärveltä. Mika Aikio Utsjoelta jatkaa yhdistyksen puheenjohtajana. Hallituksessa kaudella 2025-2026 ovat Jorma Kaaretkoski (Sodankylä), Kari Kivelä (Kemijärvi), Pekka Kangas (Tornio) ja Sinikka Kamula.