-

Mielenkiintoiset Lapin kalatalouspäivät 2021

0 kommenttia

Lapin kalatalouspäivät järjestettiin kaksipäiväisinä marraskuun lopussa 2021 vuoden tauon jälkeen. Päiville oli kysyntää, sillä osallistujia oli useita kymmeniä.

Kalatalouspäivät avannut Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi kertoi, että tulevalla EU-rahoituskaudella Lappi-sopimuksen sisällä on kolme kalatalouden painopistettä. Ensimmäinen on aina ajankohtainen vaelluskala-tematiikka, jossa ei tosin edelleenkään linjata sitä, mikä liittyy velvoitteisiin tai viranomaisprosesseihin.

Toinen teema Lappi-sopimuksessa kalatalouden osalta on kalastusmatkailu. jota nyt halutaan parantaa seuraavan neljän vuoden aikana. 
Kolmantena kalatalouden painopisteenä tulee olemaan kalatalouselinkeinon tukeminen ja lähiruokanäkökulma.

”Tätä painopistettä itse tervehdin ilolla. Kalatalouselinkeinon tukeminen auttaa välillisesti myös vesistöjen ja kalakantojen kunnossapitoa”, Riipi korosti.

Maakuntajohtaja kertoi, että Lappi-sopimuksen yhteydessä on keskusteltu paljon siitä, miten luonnonvarojen hyödyntämisestä koituva hyödy voidaan pitää omassa maakunnassa. 

”Tulevaisuudelta kaipaan kalatalouden laajemman profiilin ja keskustelupainopisteen nostamista. Kala-asiat jäävät monesti marginaaliin ja vesistöön ja kalaan liittyvät asiat ovat suoraan kärsijänä tai muutosten vaikutusten alaisena”. 

Riipi toivoo, että kalatalousväki nostaa itse paremmin näkökulmia paremmin esille.

”Ei riidellen, vaan saman lipun alla toimimalla ja yksimielisellä työllä”.

KHS käsittelyssä

Kalatalouspäivien yhtenä kantavana teemana oli tällä kertaa kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kainuun ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Janne Narkiniemi avasi sitä prosessia, jota käyttö- ja hoitosuunnitelmien kanssa käydään läpi, kun kalatalousalueet ovat vahvistaneet KHS:t yleiskokouksissaan ja lähettäneet ne ely-keskukselle.

Etenkin KHS:n hyväksymisprosessi herätti keskustelua yleisön suunnalta ja kommenttia siitä, että onko käyttö- ja hoitosuunnitelmaa käsittelevällä yhteistyöryhmällä sitä merkitystä, mitä sillä kuvitellaan olevan.

Lapin kalatalouden toimintaryhmän aktivaattori Markku Ahonen toi esille Lapin kalaleaderin tulevan kauden toimintaa ja rahoitusta. Kalaleader on hakenut miljoonan euron rahoitusta vuosille 2022–2027. Yhtenä toimintaryhmän tehtävänä on rahoittaa yhteisölähtöisiä kehittämishankkeita.

”Markkinat vetävät ja lappilaisen kalan kysyntä on suurempaa kuin sitä tällä hetkellä tuotetaan. Suurin ongelma on edelleen kalastajien ikääntyminen. Tarvitaan myös tutkimustietoa kalakannoista. Inarissa, Sodankylässä, Kemijärvellä ja Pellossa on yhteensä 200 000 hehtaaria kaupalliseen kalastukseen sopivaa vesialuetta, joilla voidaan kestävästi kalastaa ainakin miljoona kiloa vuodessa”, Ahonen kertoi.

Lapin ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Jari Leskinen toi esille, että EU:n kalatalousrahaston ohjelmakauden vaihtuessa tuo uusi kausi paljon vähemmän säätelyä. Tukitaso tulee olemaan suunnilleen sama, kuten myös tuen kokonaismäärä.

Kalastusmatkailussa on potentiaalia

Kalatalouspäivillä pohdittiin myös kalastusmatkailun asioita teemalla tänään ja tulevaisuudessa. Aihetta alustanut Mika Lappalainen Palosaaren poro- ja kalastustilalta totesi kalastusmatkailuyrittäjän näkökulmasta, että kalaa kyllä riittää, mutta kalojen koot arveluttavat.

”Ruotsi on täynnä ison harjuksen ja taimenen vesiä. Pohjois-Suomi häviää tässä naapurimaalle. Kalastusmatkailijan ajatus kuitenkin on kalassa. Kun mielikuva on luotu, sen pitää olla hyvä”.

Lappalaisen mukaan ulkomaalainen kalastusmatkailija jättää alueelle viikon aikana noin 2000 euroa, kotimainen noin 800 euroa. Hän peräänkuulutti osakaskuntien ja kalatalousalueiden olevan avainasemassa siinä, jääkö kalastusmatkailija Lappiin, vai meneekö suoraan Ruotsiin.

”Paikallisten perinteisten kalastajien pitää parantaa kalastuskäytöstään. Jos hauki jätetään rannalle, se on kalan väheksyntää. Jos sitä ei ota, voi sen laittaa takaisin”.

Kalastusmatkailun kehittämiseksi Lappalainen esitti muutamia keinoja. Hänen mielestään Suomeen pitäisi saada metsästystutkinnon tapainen kalastajatutkinto, sillä esimerkiksi kalalajeja ei tunnisteta.

”Pitää jakaa infoa siitä, miten vapautetaan kala ja miten kalaa käsitellään. Väkäsettömiä koukkuja on suosittava ja koukkumäärää vähentää, sillä silloin kalan vapauttaminen paljon helpompaa”.

Muuta

Lapin kalatalouspäivillä keskusteltiin myös Nousu-ohjelmasta ja kunnostusvaroista, Metsähallituksen eräpalveluiden tekemistä virtavesikunnostuksista Lapissa ja tämänhetkisestä kalatalousneuvonnasta.

Kaikki kalatalouspäivien esitelmät löytyvät Lapin kalatalouskeskuksen verkkosivuilta. Linkki esityksiin on etusivulla.